Takuu turvasta

Blogi

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi merkittävä askel puolustusyhteistyöstä yhteiseen kovan turvallisuuden tuottamiseen. Puolustusliitto vaatisi valtioiden välisen sopimuksen ja yhteisen komentojärjestelmän sekä mittavia yhteisharjoituksia, joilla varmistettaisiin joukkojen toimintakyky tositilanteessa.
 
Tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka pitää yllä mahdollisuutta sotilaalliseen liittoutumiseen. Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus olisi yksi mahdollinen liittoutumisen muoto, joka edistäisi kiistatta maamme turvallisuutta ja vakautta.
 
Kahdenvälistä puolustusyhteistyötä maidemme välillä voidaan syventää kuitenkin myös monin muin konkreettisin keinoin. Toukokuussa 2016 järjestetty yhteinen merisotaharjoitus Swefinex oli tästä hyvä esimerkki. Harjoituksessa simuloitiin muun muassa sukellusvenetorjuntaa Gotlannin ympäristössä. Lopullisena päämääränä on muodostaa yhteinen merellinen taisteluryhmä, jota voidaan käyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa molemmille maille elintärkeän meriliikenteen suojaamiseen. Vastaavanlainen harjoitus voidaan järjestää Gotlannin edustalla simuloimaan Ahvenanmaan suojaamista konfliktitilanteissa.
 
Pohjoismaiden välinen yhteistyö ei rajoitu pelkästään sotilaallisen valmiuden kehittämiseen, vaan työtä turvallisuuden tuottamiseksi tehdään laajasti. Suomi toimii tämän vuoden NORDEFCO:n puheenjohtajana, jolloin voimme edistää muun muassa tilannekuvan vaihtoa, sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista sekä varakenttien käyttömahdollisuuksia sotilaallisessa tarkoituksessa.

Toisaalta myös Euroopan unioni on ottanut selkeäksi prioriteetikseen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen. Sekä Suomen että Ruotsin etu on toimia yhdessä EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Yhteistyö etenee parhaiten pienissä maaryhmissä. Komission ehdotus EU:n yhteisestä puolustusrahastosta toisi molemmille maille kustannussäästöjä yhteisissä puolustushankinnoissa sekä vauhdittaisi puolustusalan kehitystä pohjoismaissa.
 
Samaan aikaan puolustusyhteistyön mahdollisuuksia tulee jatkuvasti kehittää myös Suomen sisällä. On tärkeää saattaa loppuun mahdollisimman ripeästi lakimuutos, jonka tarkoituksena on luoda puolustusvoimille edellytykset antaa ja vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua.
 
Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi yksi turvallisuuttamme vahvistava osatekijä. Monista positiivista puolistaan huolimatta se ei kuitenkaan korvaisi Nato-jäsenyyttä. Suomen jäsenyys Natossa vahvistaisi turvallisuuspoliittista asemaamme ja nostaisi merkittävästi kynnystä loukata Suomen alueellista koskemattomuutta. Jäsenyys myös lisäisi päätösvaltaamme omaa turvallisuuttamme koskevissa asioissa. 
 
Naton rauhankumppaneina Suomi ja Ruotsi ovat monessa suhteessa etuoikeutettuja. Meiltä ei puutu kuin se kaikkein oleellisin: takuu turvasta.

Ota kantaa