Mielenterveys on yhteinen asia

Blogi

Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Erilaiset mielenterveysongelmat aiheuttavat yhteiskunnallemme vuosittain jopa noin viiden miljardin euron laskun, ovat joka neljännen sairauslomapäivän ja joka kolmannen eläkepäätöksen syynä inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan.

Erityisesti työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi jäi 2 256 alle 30-vuotiasta nuorta. Tämä tarkoittaa keskimäärin kuutta nuorta joka päivä.  

Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 teettämä tutkimus kertoo, etteivät nuoret jää työkyvyttömyyseläkkeelle kevyin perustein. Ongelmien taustalla on usein pitkä sairaushistoria ja vaikeat lapsuuden elinolosuhteet, kuten vakava kaltoin kohtelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen ja vanhempien avioero.

Yksi syy kasvavaan nuorten eläkeläisten määrään on myös puutteellisissa mielenterveyspalveluissa. Mielenterveyshoidot eivät ole riittäviä, niiden saatavuus on heikko ja palvelut ovat yksipuolisia. Lisäksi hoitomuodot ovat usein kovin lääkepainotteisia. 

Nuorilla on oltava mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Liian usein kuntoutus alkaa vasta kun nuori on jo siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyn ylläpidosta on huolehdittava jo opiskeluvaiheessa ja työuran alusta loppuun. Kun mielenterveysongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, niihin on helpompi puuttua ja siten ehkäistä mahdollinen kokonainen työkyvyttömyys esimerkiksi osa-aikaisella kuntouttamisella.

Mielenterveysongelmista kärsivien pitää myös saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan opiskeluun tai työhön. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä. Osalla mielenterveysongelmia kärsivistä tilanne tosin on niin vakava, ettei työllistyminen edes osa-aikaiseen työhön avoimilla markkinoilla onnistu. Heille on tarjottava tukea esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen muodossa. 
 
Oman haasteensa nuorten työmarkkinoille pääsyyn tuo jo vuosia jatkunut heikko taloustilanne. Nuorisotyöttömyys kääntyi voimakkaaseen kasvuun finanssikriisin jälkeen. Erityisen huolestuttava trendi on nuorten pitkäaikaistyöttömien määrän jatkuva kasvu. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on löydettävä nopeasti uusia vaikuttavia keinoja. Päämäärätön joutilaisuus kriittisessä vaiheessa elämää lisää syrjäytymisriskiä.

Mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen on pitkäjänteistä toimintaa. Se alkaa lapsiperheiden tukemisesta ja jatkuu nuorten tarpeiden ja ongelmien tunnistamisena. Tuen piiriin on päästävä helposti ja eri tahojen palvelut on saatava keskitetysti yhdeltä luukulta. Tätä edistää omalta osaltaan yksi hallituksen kärkihankkeista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja, siirtää painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut pyritään sovitettamaan yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Näin voidaan myös vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa sekä hillitä kustannusten nousua.

Mielenterveysongelmista kärsivien laittaminen kuukausiksi ja jopa vuosiksi sairauslomalle, saati työkyvyttömyyseläkkeelle, ilman asianmukaista hoitoa ei paranna ketään. Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. 

Ota kantaa