Katse omaa napaa pidemmälle

Blogi

Global Footprint Network -tutkimuslaitos ilmoittaa vuosittain laskelmiinsa perustuvan Maailman ylikulutuspäivän, joka määrittelee ajankohdan, jolloin ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä. Maailman uusiutuvat luonnonvarat oli tältä vuodelta kulutettu jo 8.8.2016. Elämme luonnonvarojen osalta loppuvuoden velaksi. Viime vuonna tuo päivä oli 13.8. Päivän ajankohta vain aikaistuu vuosi vuodelta. Tämä on huolestuttava ja kestämätön suunta, johon meillä ei ole varaa.

Näemme Suomen puhtaana maana ja helposti koemme omat kulutustottumuksemme vähän saastuttaviksi. Olemme kuitenkin yksi niistä harvoista maista, joissa biokapasiteetti on suurempi kuin jalanjälkemme. Hiilijalanjälki muodostaa suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä 67 prosenttia ja se on hieman maailman keskiarvoa suurempi. Kulutustottumuksemme ovat maapallollemme sietämättömät: nykyisellä kulutuksella suomalaiset tarvitsisivat peräti 3,4 maapalloa. 

Yhä kasvavaan hiilijalanjälkeen voi jokainen helposti vaikuttaa tarkastelemalla omia kulutustottumuksiaan. Liikenteen kasvihuonepäästöihin voi vaikuttaa esimerkiksi suosimalla mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä. Toinen helppo ja myös terveellinen esimerkki ekoteosta yksittäiselle kuluttajalle on siirtyminen kasvispainotteisempaan ja kestävämpään ruokavalioon. Syömällä useammin kasvisruokaa, luomuruokaa sekä kestävästi kasvatettua kalaa, voimme vaikuttaa omaan ekologiseen jalanjälkeemme. Ostamalla lähellä tuotettua ruokaa, voi yksittäinen kuluttaja vaikuttaa ympäristökuormitukseen. 

Joulukuussa 2015 Pariisissa sovittiin YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asetetut päästötavoitteet eivät valitettavasti kuitenkaan vielä riitä täyttämään ilmastosopimuksen pyrkimystä hillitä ilmaston lämpenemistä toivotulle 1,5 °C – 2 °C välille. 

Tuoreessa Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n tutkijoiden laatimassa katsauksessa todetaan, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat kääntyneet laskuun useassa kehittyneessä maassa, ja niiden kasvu on tasaantunut monissa kehittyvissä maissa. Katsauksen mukaan Pariisin ilmastosopimukseen kirjatun lämpenemistavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin merkittäviä päästövähennyksiä kaikkialla maailmassa. Koska nykyiset päästötavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin nähden riittämättömiä, on aivan kaikkien sopimuksen osapuolten arvioitava uudelleen päästötavoitteitaan ja tarvittaessa myös kiristää niitä ennen vuotta 2030. Katsauksen mukaan myös EU:n ja sitä kautta Suomenkin on näin tehtävä. 

Hyvinvointiamme ylläpidetään velaksi talouden, mutta myös ympäristön osalta. Jotta voimme jättää lapsillemme paremmassa kunnossa olevan ympäristön, on siitä pidettävä huolta. Meidän on tehtävä oma osamme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kannettava oma ilmastovastuumme. Luonto pärjää kyllä ilman meitä. Me ihmiset vain emme pärjää ilman luontoa.

Ota kantaa