Jännittävä sääntömuutossarja jatkuu! Edellisessä jaksossa pureuduttiin kahden varapuheenjohtajan malliin, nyt hallituksen valitsemiseen kokonaisuutena ja yhdellä kertaa.

Nykyisen mallin mukaan SP:n hallituksessa istuu puheenjohtajien lisäksi 6-8 jäsentä, joilla on kullakin vastuullaan tietty toiminnanala: partiokasvatus, viestintä, vapaaehtoistuki, aluetyö, yhteiskuntasuhteet, talous tai kansainväliset yhteydet. Nykymalli määrää myös, että puolet hallituksen jäsenistä vaihtuu vuorovuosittain. Viime vuonna kaksivuotiskautensa aloittivat siis viestinnästä, kansainvälisistä yhteyksistä ja yhteiskuntasuhteista vastaavat hallituksen jäsenet. Muiden kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Partioneuvosto eli partiolaisten valtuusto valitsee hallituksen jäsenet syyskokouksessaan, joka pidetään aina muutama viikko jäsenkokouksen jälkeen. Jässärissä taas käydään puheenjohtajavaalit.

Millaista muutosta ehdotamme? No sellaista, että vuorottelusta luovutaan kokonaan ja koko hallitus valitaan tehtäviinsä samana syksynä kuin uudet puheenjohtajatkin valitaan. Lisäksi esitämme, että säännöistä poistetaan kokonaan toiminnanaloja koskevat kirjaukset – niistä voidaan helposti määrätä muuallakin. Sääntöihin kun ei kannata kirjata kovin yksityiskohtaisia ja joka tapauksessa jatkuvasti ajassa eläviä asioita.

Mitä hyötyä muutoksesta olisi? SP:n hallituksen tärkein tehtävä on johtaa järjestöä. Ja jotta mitä tahansa organisaatiota – puhumattakaan Suomen suurimmasta nuorisojärjestöstä – pystyy johtamaan hyvin, tarvitaan sekä yhtenäinen näkemys suunnasta ja toimintatavoista että mallikkaasti yhteen pelaava joukkue. Tätä yhtenäisyyttä ja joukkuetta ei ole kovin iisiä rakentaa, jos osa tyypeistä on jo pitkällä menossa, kun osa vasta aloittaa. Päinvastoin – silloin lipsahdetaan liian helposti tilanteeseen, jossa hallitus onkin vain joukko kerran kuussa keskenään kokoustavia omien alojensa asiantuntijoita, jotka ikävimmässä tapauksessa johtavat kukin omaan suuntaansa.

Kyllähän yritystenkin johdossa ihmiset vaihtuvat satunnaisesti, miksei se toimisi partiossa? Yrityksissä ja muissa palkkahommissa ihmiset pysyvät tehtävissään lähtökohtaisesti useita vuosia. Meillä partiossa on vain kaksi vuotta aikaa. Kaksi vuotta, 24 kuukautta, on älyttömän lyhyt aika, kun pitäisi ottaa kokonaisuus haltuun, pyörittää yhdistystä vastuullisesti, ymmärtää mahdollinen muutostarve, valmistautua muutoksiin, tehdä ne ja varmistaa vielä lopuksi, että maailma saadaan raiteilleen ja rullaamaan muutosten jälkeenkin. (Pitääkö niitä muutoksia sitten tehdä? Pitää, koska olemme liike, koska meidän on jatkuvasti kehityttävä, jotta voimme vastata muuttuviin tarpeisiin ja koska jo strategiamme pakottavat muutoksiin. Ilman muutoksia emme edes tarvitsisi johtajia.) Kun lyhyessä ajassa on saatava aikaan näin paljon, pitää tekijäjoukkokin rakentaa varta vasten kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi ja varmistaa, että se toimii yhtenä nyrkkinä. Vaikka hallituksia tulee aina uusia, on hallituspesti partiossa monessa mielessä projektiluontoinen.

Tämähän mahdollistaa sen, että hallituksessa olisi vain puheenjohtajien kavereita! Totta. Niin muuten mahdollistaa nykysysteemikin. Esitettävässä mallissa hallituksen valitsee edelleen partioneuvosto, eivät puheenjohtajat. Totta kai on pelkästään järkevää, että valitut puheenjohtajat ovat mukana rakentamassa tulevaa joukkuettaan – niin tapahtuu jo nyt. Valta valita säilyy silti edelleen partioneuvostolla. Fiksu partioneuvosto (ja puheenjohtajisto) luonnollisestikin varmistaa, että hallitukseen valitaan tasaisesti erilaista osaamista ja erilaisia ihmisiä ympäri Suomen.

Pitäiskö tätä kuitenkin jotenkin testata ensin, ettei syöksytä vain sokeasti uuteen malliin? Käytännössä olemme testanneet mallia jo nykyisen hallituksen kanssa, sillä vain yksi sen jäsenistä jatkoi kauttaan edellisestä vuodesta. Ainakin omasta mielestäni on toiminut tosi hyvin! Piireistä Pääkaupunkiseudun Partiolaiset teki samantyyppisen muutoksen pari vuotta sitten, ja sieltäkin olen kuullut sekä itse kokenut pelkkää myönteistä. Lisäksi Suomi on toki pullollaan yhdistyksiä, joissa hallitus valitaan kokonaisuutena. Näin toimivat esimerkiksi kaikki ylioppilaskunnat ja opiskelijajärjestöt, jotka työhallitukseneen pitkälti muistuttavatkin tätä meidän mallia, jossa hallituksella on paljon myös operatiivisia tehtäviä. Kannattaa kysellä kokemuksia tällaisissa hallituksissa toimineilta tutuilta.

Olisiko tästä jotain hyötyä itse hallitukselle? Tai puheenjohtajille? Tietenkin hallitukselle on hyötyä siitä, että se pystyy toimimaan tehokkaammin ja siten saavuttamaan tavoitteensa paremmin. Jokainen tiimissä toiminut tietää senkin, että on huomattavasti mukavampaa ja palkitsevampaa olla ryhmässä alusta asti, eikä hypätä mukaan puolivälissä – silloin kun pääsee tasaveroisena osallistumaan tavoitteiden määrittelyyn, työskentelytavoista sopimiseen ja yhteishengen luomiseen. Myös ryhmän johtajan, puheenjohtajan, elämää helpottaisi tosi paljon se, että pääsisi johtamaan jo alusta asti samalla viivalla olevaa joukkoa ja tekemään siitä tiimin.

Kyllä hyvä johtaja pystyy rakentamaan kerran vuodessa vaihtuvasta sakistakin tiimin, eikö vaan? Varmasti pystyy, mutta ensinnäkin siihen kuluu enemmän aikaa, toiseksi prosessi on aloitettava joka vuosi alusta ja kolmanneksi näin demokraattisessa järjestelmässä on mahdoton taata, että puheenjohtaja olisi aina ”hyvä johtaja”.

Miten käy jatkuvuuden? Eikö vuorovuosina vaihtuva hallitus nimenomaa takaa sen, ettei SP:n toiminta katkea kuin seinään hallitusten vaihtuessa? Vaihtovuoroisuus on yksi tapa varmistaa toiminnan jatkuvuutta, mutta ei missään nimessä ainoa – eikä varmastikaan paras. Tarvitaan esimerkiksi kunnollinen perehdytys pestiin ja ennen kaikkea jatkuvaa työn ja tiedon jakamista hallituksen, valiokuntien ja työntekijöiden kesken. Ei voi olla niin, että koko järjestön toiminnan jatkuvuus lepää hallituksen harteilla. Siksi olemme esimerkiksi sopineet, että jokaisella valiokunnalla on erikseen puheenjohtaja, joka toimii hallituksen jäsenen työparina. Samoin olemme ryhtyneet valmistelemaan hallitukselle perusteellista perehdytysohjelmaa.

Koko ajan myllätään! Mitä jos seuraava hallitus ja partioneuvosto onkin sitä mieltä, että vaihtovuoroisuus on parempi juttu kuin kerralla valitseminen? Eipä hätää. Esitetty sääntömuutos ei estä vuorotteluun palaamista, se vain poistaa siihen pakottamisen. Mikäli neuvosto joskus katsoo nykysysteemiin palaamisen aiheelliseksi, se voi suhteellisen helposti tehdä sen.

Ok, alan vakuuttua. Miten homma etenisi käytännössä? Partioneuvosto eli piirien edsutajat käsittelevät asiaa marraskuun 2015 kokouksessaan, ja tekevät siitä lausunnon vuoden päästä pidettävälle jäsenkokoukselle. Mikäli lausunto on puoltava, lähetetään sääntömuutokset ennakkotarkastettaviksi Patentti- ja rekisterihallitukseen. Jos jäsenkokous marraskuussa 2016 päättää muuttaa SP:n sääntöjä esityksen mukaisesti, astuvat ne ennakkotarkastuksen ansiosta heti voimaan. Uusi hallitus voidaan siis valita kokonaisuudessaan kahdeksi vuodeksi marraskuun 2016 partioneuvostossa. Muutaman silloin istuvan hallituksen jäsenen pesti jatkuisi vuoden 2017 loppuun, mutta ainakin nyt ehdolla olevat ovat sitoutuneet eroamaan tehtävästään vuoden 2016 loppuun, jotta sääntömuutosta päästään heti toteuttamaan. Voilá!